Tukea ei voi suunnitella tulevaisuuteen: Sveot ry:n näkemyksiä Opetus- ja kulttuuriministeriön Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekarttaan

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi torstaina 29.6.2017 Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartan vuosille 2017 - 2030. Tiekartan laadinnasta on vastannut kolmihenkinen selvityshenkilöiden ryhmä.

Suomen varhaiskasvatuksen erityisopettajat SVEOT ry (myöhemmin Sveot) katsoo, että Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartassa (myöhemmin Tiekartta) esitetyt näkemykset varhaiskasvatuksen erityisopetuksesta, varhaiskasvatuksen erityisopettajan työnkuvasta ja varhaiskasvatuksen tuen kehittämisestä tulevaisuudessa vaativat tarkentamista ja eroavat Sveojen näkemyksestä. Tämä kirjoitus käsittelee ainoastaan näitä varhaiserityiskasvatusta koskevia mainintoja selvityksessä emmekä tarkastele selvitystä kokonaisuutena. 

Katsomme, että erityisesti seuraavat Tiekartassa esitetyt ajatukset vaativat täsmentämistä:

1. varhaiskasvatuksen erityisopettajan työnkuvassa painottuu ohjaus ja konsultaatio erityisopetuksen jäädessä selvityksessä maininnatta
2. varhaiskasvatuksen erityisopettajien tarve tulee vähenemään tulevaisuudessa, josta seuraten
3. varhaiskasvatuksen erityisopettajien koulutusmääriä ei tarvitse lisätä

Erityisopettajien rooli lapsen tukemisessa

Esitetyt ajatukset liittyvät Tiekartassa esitettyyn ajatukseen, jonka mukaan varhaiskasvatuksen yleisopettajat (lastentarhanopettajat) tulevat koulutuksen uudistamisen myötä kykeneviksi vastaamaaan kaikkien lasten tarpeisiin. Tästä katsotaan seuraavan varhaiskasvatuksen erityisopettajien tarpeen väheneminen. 

Tiekartassa esitetty ajatus lastentarhanopettajakoulutuksen kehittämisestä suuntaan, joka tarjoaa työkaluja vastata kaikkien lasten tarpeisiin, on sinänsä erittäin kannatettava ja tärkeä. Jokaisen lastentarhanopettajan tulee ymmärtää erityisyyttä sekä osata tukea ja opettaa lapsi yksilöllisesti ja tuen tarpeita vastaavasti. Tiedämme kuitenkin, että koulutuksen kehittäminen ja sitä seuraava osaamisen kasvu ei tapahdu hetkessä. Vaikka koulutusta on ehdottomasti koko ajan kehitettävä, tulee samalla pystyä vastaamaan lasten tarpeisiin välittömästi. Eri ammattiryhmien osaamisen ja koulutusten painotusten tarkoituksenmukainen hyödyntäminen on tärkeää, jotta varhaiskasvatuksessa pystytään vastaamaan kaikkien lasten tarpeisiin. Tämä edellyttää kuitenkin osaamisen ja tehtävien määrittelyä, jota Tiekartassa  on myös tehty.

Varhaiskasvatuslaki ei määrittele varhaiserityisopetusta, varhaiskasvatuksessa annettavaa tukea tai varhaiskasvatukse erityisopettajan roolia. Laki kuvaa lapsen oikeuden tukeen ja erityislastentarhanopettajan (varhaiskasvatuksen erityisopettajan) palveluihin. Tämä epätarkkuus on johtanut tilanteeseen, jossa on jokseenkin mahdotonta määritellä, milloin lapsi on saanut lakisääteisen tarpeitaan vastaavan tuen, kun tuen toteuttamista ei ole määritelty ohjaavassa lainsäädännössä millään tavalla. Kunnat soveltavat hyvin erilaisia tuen järjestämisen tapoja ja lasten saama tuki ja tuen resurssointi on hyvin vaihtelevaa. Samalla varhaiskasvatuksen erityisopettajista  on yhä enenevässä määrin tullut konsultoitivia ammattilaisia. Tuen toteutuminen ja mahdollisuudet tarjota lapselle nopeasti tarpeellinen tuki  ei voi olla kuntien hyvän tahdon varassa, kuten se nykytilanteessa on, vaan varhaiskasvatuslakiin  on saatava yksityiskohtaiset ohjeet tuen järjestämisen yhtenäistämiseksi. Sveojen näkemyksiä varhaiskasvatuslain kehittämisestä voit lukea aiemmasta blogikirjoituksesta. 

Ehdotus: vahvistetaan kaikkien varhaiskasvatuksessa työskentelevien erityispedagogista osaamista ja taataan samalla erityisopettajien asema varhaiserityiskasvatuksen erityisasiantuntijoina.

Ehdotus: määritellään varhaiskasvatuslakiin yksityiskohtaisesti  varhaiskasvatuksen  tuen järjestämisen periaatteet, muodot ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan rooli tuessa.

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja on kehityksen ja oppimisen tuen sekä erityisopetuksen asiantuntija. Hänellä on osaamista suunnitella ja toteuttaa tutkimusperustaisesti lapselle yksilöllisesti räätälöityä tukea lapsiryhmän kontekstissa. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan perustehtävä on tukea lasta ja varmistaa tämän tuen toteutuminen. Toisaalta varhaiskasvatuksen erityisopettajan osaamiseen kuuluu konsultaatio, muiden ammattilaisten työn ohjaaminen ja koordinointitehtävät. 

Tiekartassa esitellään varhaiskasvatuksessa työskentelevien ammattiryhmien ammatilliset profiilit. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan ammatillisesta profiilista kuvataan seuraavaan (s. 88 - 89): 

Varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtäväkuva vaihtelee riippuen siitä, toimiiko hän konsultaatio- vai ryhmän ohjaustehtävissä. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja toimii asiantuntijana lapsen tuen tarpeen havaitsemiseen, suunnitteluun ja arviointiin liittyvissä asioissa, sekä näiden huomioimiseen lapsen, ryhmän, aikuisten ja päiväkodin toiminnassa. Samoin hän toimii asiantuntijana oppimisympäristöjen ja pedagogiikan kehittämisessä sekä lasten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen edistämisessä. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja tuntee kunnan erityisen tuet palvelut ja osaa ohjata henkilöstöä ja perheitä palveluihin hakeutumisessa. (s. 88 - 89)

Profiilissa keskeiseen asemaan nousee konsultaatio ja ohjaaminen opetuksen jäädessä maininnatta. Varhaiskasvatus on laki- ja perusteuudistuksissa määritelty pedagogiseksi opetuksen, kasvatuksen ja hoivan kokonaisuudeksi ja tämä sama painotus on keskeinen myös varhaiskasvatuksen erityisopettajan työssä. Varhaiskasvatuksen erityisopettajien työnkuvat toki vaihtelevat suuresti osan työskennellessä hyvin konsultatiivisessa roolissa. Konsultaatio- osaaminen ja toisten työn ohjaaminen on tärkeä osa varhaiskasvatuksen erityisopettajan ammattitaitoa. 

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja on opettaja
Varhaiskasvatuksen erityisopettaja on ja hänen tulee tulevaisuudessakin olla kuitenkin lastentarhanopettajan tapaan opettaja, jonka erityisosaaminen painottuu erityispedagogiikan ja erityisopetuksen alalle. Erityisopetuksella on tärkeä rooli varhaiskasvatuksen kehityksen ja oppimisen tuen toteutumisessa erityisesti silloin, kun lapsen tuen tarpeet ovat pitkäkestoisia ja intensiviisiä. Tämä erityisopetus voi olla joko yksilöopetusta tai yhteisopetusta yhdessä erityisopettajan ja yleisopettajan kanssa. Yhteisopettajuudessa erityisopettaja toimii yleisopettajan työparina ja yhdessä toteutettu samanaikaisopetus mahdollistaa monipuolisen, lasten tarpeet huomioivan opetuksen. 

Ehdotus: Erityisopetus on olennainen osa varhaiskasvatuksen erityisopettajan osaamista ja lapsen tuen toteutumista. Tukea tarvitsevalla lapsella on oltava oikeus konsultaation lisäksi myös varhaiskasvatuksen erityisopettajan antamaan opetukseen ja tukeen.

Tämä ehdotus huomioon ottaen varhaiskasvatuksen erityisopettajan ammatillisen osaamisen profiili voisi päivittyä seuraavaan muotoon (lisäykset tummennettu):

Varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtäväkuva vaihtelee riippuen siitä, painottuuko hänen työssään konsultaatio vai ryhmässä tapahtuva opetus, kasvatus ja hoito. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja antaa erityisopetusta, toimii asiantuntijana lapsen tuen tarpeen havaitsemiseen, suunnitteluun ja arviointiin liittyvissä asioissa, sekä näiden huomioimiseen lapsen, ryhmän, aikuisten ja päiväkodin toiminnassa. Samoin hän toimii asiantuntijana oppimisympäristöjen ja pedagogiikan kehittämisessä sekä lasten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen edistämisessä. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja tuntee kunnan erityisen tuet palvelut ja osaa ohjata henkilöstöä ja perheitä palveluihin hakeutumisessa.

Varhaiskasvatuksen erityisopettajia tarvitaan lisää

Tällä hetkellä lasten tuen tarpeisiin vastaaminen edellyttää, että varhaiskasvatuksessa on oltava saatavilla riittävästi erityispedagogista osaamista ja varhaiskasvatuksen erityisopettajia. Olemme huolissamme erityisesti selvityksessä esitetystä ajatuksesta, jonka mukaan varhaiskasvatuksen erityisopettajamäärää ei tule nostaa, koska se tulevaisuudessa tulee vähenemään. Samoin esitetään, ettei varhaiskasvatuksen erityisopettajien koulutusta tarvitse kehittää, koska se on nykyisellään saanut hyvät arviot. Erityisesti ajatus erityisopettajien riittävästä määrästä nojaa selvityksessä vahvasti tulevaisuuteen: erityisopettajia on riittävästi, koska yleisopettajien osaaminen tulee kehittymään. Tämä tulevaisuussorientaatio on lasten hyvinvoinnin ja oppimisen kannalta tuhoisaa, sillä ennen muutoksen tapahtumista lukuisat lapset ehtivät jäädä vaille tarvitsemaansa tukea, ellei riittävästä erityisopettajaresurssista huolehdita. Lasten tukea ei voi suunnitella tulevaisuuteen, vaan jokaisella lapsella on lakisääteinen oikeus (Varhaiskasvatuslaki, 2 a §) saada tukea välittömästi tuen tarpeen ilmettyä.

Lasten tukea ei voi suunnitella tulevaisuuteen, vaan lasten tarpeisiin on pystyttävä vastaamaan välittömästi.

Varhaiskasvatuksen erityisopettajien riittävästä määrästä Sveot on Tiekartan laatijoiden kanssa jyrkästi eri mieltä. Lasten välinen eriarvoisuus tuen järjestämisessä on edelleen suurta. Edes lapsen lakisääteinen oikeus (Varhaiskasvatuslaki, 4 a §) erityislastentarhanopettajan (varhaiskasvatuksen erityisopettajan) palveluihin ei aina toteudu, sillä auki tuleviin virkoihin ei paikoin ole hakijoita ja ne jäävät täyttämättä. Vaikka tilanne on osassa maata hyvä, on se paikoin hälyyttävä. Lastentarhanopettajapulasta puhutaan yleisesti eivätkä varhaiskasvatuksen erityisopettajat valitettavasti tee tässä suhteessa poikkeusta.

Ehdotus: Varhaiskasvatuksen erityisopettajien koulutusmääriä lisätään vastaamaan lasten tarpeita. Koulutusmäärän arvioinniin perusteena tulee olla lasten tarpeiden nykytilanne, ei oletukset tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuvasta kehityksestä yleisopettajien osaamisessa. Kun varhaiskasvatuksen yleisopettajien osaaminen tuen kysymyksiin liittyen kasvaa koulutuksen uudistamisen myötä, voidaan varhaiskasvatuksen erityisopettajien koulutusmäärää tarvittaessa tarkastella uudelleen.

Sveot ry toivoo tarkennusta ja selvityksen siitä, mihin erityisesti esitetty ajatus varhaiskasvatuksen erityisopettajien riittävästä määrästä perustuu.

Tulevaisuuden suuntaviivat nykytilannetta unohtamatta

Varhaiskasvatuksen erityisopettajien tarvetta on tarkasteltava nimenomaan tämän hetkisenä tarpeena ja kykynä vastata juuri nyt lasten tuen tarpeisiin asianmukaisesti. Toisaalta varhaiskasvatuksen erityisopettajien näkeminen nimenomaan opettajina, joiden keskeinen työtehtävä on erityisopetuksen antaminen konsultaation sijaan on lasten systemaattisen ja vaikuttavan tuen näkökulmasta tärkeää.

Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee parhaillaan selvitystä varhaiskasvatuksen tuen järjestämisen käytännöistä. Toivomme, että tämän selvityksen valmistelussa tullaan hyödyntämään laajasti varhaiserityiskasvatuksen kentän tilanteen tuntemusta ja konsultoidaan suoraan myös varhaiserityiskasvatuksen työtä tekeviä, jotta selvityksen mahdolliset ehdotukset vastaavat varhaiserityiskasvatuksen kentän todellista tilannetta ja palvelevat lasten tarpeita. 

Suomen varhaiskasvatuksen erityisopettajat SVEOT ry tekee mielellään yhteistyötä Opetus- ja kulttuuriministeriön ja muiden tahojen kanssa tähän ja tuleviin selvityksiin liittyen.

Noora Heiskanen

Puheenjohtaja

Suomen varhaiskasvatuksen erityisopettajat SVEOT ry

Suomen varhaiskasvatuksen erityisopettajat SVEOT ry on pedagoginen yhdistys, joka pyrkii edistämään varhaiserityiskasvatuksen ja varhaiskasvatuksen erityisopettajien asemaa.