Porras pedagogiikan mukaan - tuen portaiden sisältö kolmiportaisen tuen mallissa

Aloitin viime vuoden puolella kirjoittamaan varhaiskasvatuksen kolmiportaisesta tuesta. Pohdin edellisessä kirjoituksessani varhaiskasvatuksen kolmiportaisen tuen mallin ydinperiaatteita, joihin lapsen tukeminen pohjautuu. Tämä kirjoitus jatkaa ensimmäisen kirjoituksen käynnistämää pohdintaa varhaiskasvatuksen kolmiportaisen tuen mallin keskeisistä elementeistä. Tällä kertaa tarkastelen tuen portaiden konkreettista sisältöä.



Millä perusteella portaille?

Paljon kysytty asia on konkreettinen tuen portaiden sisältö: mitä tarkoittaa yleinen, tehostettu ja erityinen tuki? Kuka saa erityistä, kuka tehostettua tukea? Lapsen tukemisessa oleellista on tarveperustainen arviointi, eli arvioidaan sitä, millaisia (vaihtelevia) tuen tarpeita lapsella on nimenomaan varhaiskasvatuksessa. Lapsen tuen intensiteetin (yleistä, tehostettua vai erityistä) sijoittuminen tietylle portaalle ei ole riippuvainen esimerkiksi lapsen diagnoosista (esim. kehitysvammadiagnoosi = erityinen tuki, haastava käytös = tehostettu tuki jne.).

Nykytilanteessa näyttää siltä, että esimerkiksi sosioemotionaalisen alueen tuen tarpeet samoin kuin käyttäytymiseen liittyvät tuen tarpeet eivät joissain kunnissa milloinkaan ”oikeuta” erityiseen tukeen, vaan kriteerinä saattaa olla esimerkiksi pidennetty oppivelvollisuus. Tällöin käytännössä erityiseen tukeen pääsee ainoastaan tietyn diagnoosin saanut lapsi. Tällaisessa järjestelmässä ei voida puhua tarveperustaisesta tuen tarpeiden pedagogisesta arvioinnista, vaan tuen tarjoaminen on diagnoosikeskeistä. Lapsella on oikeus saada tarpeitaan vastaavaa tukea välittömästi tuen tarpeen ilmettyä siinä mittakaavassa kuin se on tarpeen.
Tuen tarjoamisen kehys, jossa edellytetään diagnoosia tai lausuntoa muulta ammattilaiselta varhaiskasvatuksessa annettavan tuen edellytyksenä ei ole lain mukainen.


Porras pedagogiikan mukaan

Tuen kolmea porrasta tulisikin hahmotella pedagogiikan näkökulmasta: mitä ovat ne pedagogiikkaan, rakenteisiin ja yhteistyöhön liittyvät teot, jotka ovat kyseiselle tuen tasolle tyypillisiä? Olemme keskustelleet lukuisten varhaiskasvatuksen erityisopettajien kanssa tuen tasojen sisällöistä ja niiden välisistä eroista kunnissa. Olen hahmotellut alla olevaan taulukkoon yhden näkemyksen kolmen tuen portaan (mahdollisimman) konkreettisista eroista varhaiskasvatuksessa. Esitys pohjautuu osin keskusteluihin ammattilaisten kanssa, eli kolmiportaisen tuen käytännön sovelluksiin, ja osin varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden kuvaukseen tuen järjestämiseen liittyvistä huomioitavista asioista (esim. monialaisuus, tuen muodot).


Yleinen tuki
Tehostettu tuki
Erityinen tuki
Painottuvat tuen muodot
Ryhmätasoinen pedagoginen tuki
Yksilöllistetty pedagoginen tuki
Rakenteellinen tuki
Yksilöllistetty pedagoginen tuki
Vahva rakenteellinen tuki
Erityisopetus
Ei
Mahdollinen (yleensä osa-aikainen)
Aina (joko osa- tai kokoaikainen)
Kenelle
Kaikille
Vahvan yleisen tuen ja pedagogiikan jälkeen tarve eriyttää ja yksilöllistää opetusta ja ohjausta arjessa
Monialainen tuen tarve
Tarve yksilöllistää opetus ja ohjaus useissa tai kaikissa arjessa
Erityispedagogisen osaamisen rooli suunnittelussa
Vahva yleinen pedagoginen osaaminen
Erityispedagogisen osaamisen rooli korostuu
Erityispedagogisen osaamisen rooli vahva
Monialaisuus
Mahdollinen
Yleensä ainakin yksi taho
Monipuolista
Suunnitellun tuen toteuttaminen ja sitoutuminen
Kaikki lapsen ryhmän aikuiset
Kaikki lapsen ryhmän aikuiset
Kaikki lapsen ryhmän aikuiset


Olennaiset erot tuen portailla liittyvät yksilöllisyyden, erityispedagogisen osaamisen roolin, tuen voimakkuuden ja monialaisen yhteistyön korostumiseen. Erityispedagogisuuden lisääntyminen näkyy erityisopettajan vahvempana roolina ylemmillä tuen portailla samoin kuin erityisopetuksen tulemisena mukaan yhtenä lapsen tukemisen keinona. Yksilöllisyys ja intensiteetti näkyy siinä, että tukea annetaan lapsen yksilöllisten tarpeiden pohjalta yhä useammissa arjen tilanteissa ja yhä voimakkaampana. 

En ole tarkoituksellisesti kuvannut taulukossa varsinaisia lapseen liittyviä piirteitä, koska kaikilla lapsilla tulee olla mahdollisuus saada tilanteestaan riippuen kaikentasoista tukea, mikäli se on tarpeen. Esimerkiksi traumaattinen elämäntapahtuma tai fyysinen vammautuminen saattaa aiheuttaa nopean muutoksen lapsen tuen tarpeeseen, ja toisaalta tuen tarve saattaa lakata yhtä nopeasti kuin alkoikin. Ylipäätään tuen tarpeiden ymmärtäminen muuttuvina on tärkeää ja esimerkiksi varhaiskasvatuksen resursoinnin tulee mahdollistaa nopea reagointi lapsen muuttuviin tarpeisiin vuoden aikana. Esimerkiksi kerran vuodessa tehtävä resurssien jako ei tue lapsen oikea-aikaista ja ennaltaehkäisevää tukemista, mikä myös on kolmiportaisen tuen ydintä.

Pohjalla vahva pedagoginen osaaminen

Koska kyse on ehdotuksesta ja tuen mallin pohtimisesta, olen ottanut vapauksia kuvata tiettyjä asioita taulukossa hieman eri tavalla kuin miten tiedän niiden käytännössä toteutuvan. Yksi tällainen kohta on "Erityispedagogisen osaamisen rooli suunnittelussa", jossa erityisopettajan vastuu kuvataan koskevaksi pääasiassa tehostettua ja erityistä tukea. 

Käytännössä erityisopettajilla on kuitenkin edelleen jopa hyvinkin suuri vastuu yleisen tuen ja pedagogiikan suunnittelusta ja tukemisesta ryhmissä. Suunta tulisi kuitenkin olla kohti lastentarhanopettajien vahvaa pedagogista näkemystä ja osaamista tukea lapsia erityisesti yleisen tuen tasolla, joka vapauttaisi varhaiskasvatuksen erityisopettajien resursseja kohti tehostetun ja erityisen tuen suunnittelua ja toteuttamista. 

Inkluusion periaatteiden mukainen varhaiskasvatuksen kehittäminen on johtanut tilanteeseen, jossa yleisopettaja yhä useammin vastaa käytännössä myös tehostetun ja erityisen tuen toteuttamisesta lapsiryhmässä. Tästä johtuen lastentarhanopettajille tulisi olla vahvat valmiudet tukea lasta hyvinkin yksilöllisesti ja intensiivisesti, toki yhteistyössä erityisopettajan kanssa erityisopetuksen tarve huomioiden.

Erityisopetus varhaiskasvatuksessa 

Toinen vastaava kohta on juuri erityisopetus, jota ei välttämättä ole jäsennetty millään tavalla kuntien varhaiserityiskasvatuksen järjestämisessä. Kuitenkin lapsella tulee olla oikeus erityisopetukseen tarpeen vaatiessa joko osa- tai kokoaikaisesti. 

Näiden vastuunjakojen ja erityisopetusoikeuksien hahmottamisessa tehostetun ja erityisen tuen portaat näyttäytyvät hyödyllisinä: erityisopetus sijoittuu tehostetun ja erityisen tuen portaille ja on aina erityisopettajan antamaa, erityispedagogiseen tietoon ja osaamiseen pohjautuvaa opetusta. 

Erityisopetus on varhaiskasvatuksessa usein ryhmämuotoista samanaikaisopetusta, jossa erityisopettaja toimii yhdessä lastentarhanopettajan ja muiden ammattilaisten kanssa. Myös pienryhmä- ja yksilöopetusmuotoinen erityisopetus on toki mahdollista, joskin lapsen osallisuus ryhmässä ja vertaisryhmän merkitys lapselle tulee aina pitää mielessä. Erityisopetuksessa keskeistä on yksilöllinen suunnittelu: lapselle suunniteltu erityisopetus pohjautuu lapsen tarpeisiin ja yksilöllisesti laadittuihin tavoitteisiin (esim. lapsen vasu) ja sen toteutumista ja toimivuutta arvioidaan säännöllisesti.




Keskustelu jatkuu

Kirjoitin edellisen kirjoituksen loppuun pitkän listan kysymyksiä, jotka edelleen jäävät tuen järjestämisen osalta auki. Näin on varmasti edelleen. Toivon kuitenkin, että nämä ajatukset herättävät keskustelua ja uusia puheenvuoroja, joiden avulla pääsemme eteenpäin varhaiskasvatuksen tuen järjestämisen pohtimisessa. Kommentoikaa siis rohkeasti! 

Noora Heiskanen

Kirjoittaja on Suomen varhaiskasvatuksen erityisopettajat SVEOT ry:n puheenjohtaja

Kuvien tiedot: 
1. Photo by Ryan Tauss on Unsplash
2. Photo by Rodion Kutsaev on Unsplash

Kommentit

  1. Kiitos tästä kirjoituksesta! Varhaiskasvatuksen kentällä toimivana lto:na toivon kovasti myös, että kolmiportainen tuki tulisi myös vaka-ikäisille lapsille eskarin lisäksi. Myös esille nostamasi oikea-aikainen tuki, ei vain kerran vuodessa arvioitava tuen tarve sekä lastentarhanopettajien ammattitaito (ja mahdollinen täydennyskoulutus) ovat erittäin tärkeitä osa-alueita keskusteltaviksi!
    Kiitos kun kirjoitat tärkeistä asioista, jokaisella lapsella tulisi olla oikeus oikea-aikaiseen riittävään tukeen ❤

    T. Yhden ison kunnan lto

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, kiitos kommentista ja palautteesta! Vastauksen toiveeseen kolmiportaisesta tuesta saamme todennäköisesti hyvinkin pian, sillä varhaiskasvatuslakiehdotus tulee ilmeisesti lähipäivinä. Tuen tarpeiden joustava resurssointi on asia, josta kuulen jatkuvasti palautetta: uusi tukea tarvitseva lapsi ryhmässä voi jäädä esim. ilman avustajaa, jos avustajat on jo ns. jaettu sille vuodelle ennen kuin lapsen tarpeet ovat olleet tiedossa. Ennaltaehkäisevä ja intensiteetiltään vaihteleva tuki ei toteudu, jos raamit lyödään liian tiukasti ja liian aikaisin lukkoon. Iloa työhön!

      Poista
  2. Itse toimin veona pienessä kunnassa. Tässä kunnassa erityiseen tukeen vaaditaan diagnoosi, vaikka olen sivistysjohtajaa myöten koettanut saada lisää ymmärrystä aikaiseksi. Käytännössä esimerkiksi ympäristön muokkaamisen toteutuminen on hyvin pitkälti kiinni kyseisen yksikön tahtotilasta, samoin kaikenlaisen erityispedagogisen materiaalin ja ohajuksen käyttöönotto. Itse olen ratkaissut komiportaisen tuen siten, että muutaman kuukauden välein keskustelen lton kanssa esiin nousseista tarpeista niin yleisessä kuin muussakin tuessa. Omien ja lton havaintojen sekä joidenkin arviointien pohjalta(esim. puheterapeutin/toimintaterapeutin arvio tai kielellinen testi) voidaan päätyä tehostettuun tukeen, jolloin tehdään pedagoginen arviointi ja oppimissuunnitelma. Erityisen tuen lapsilla on vastaavasti pedagoninen selvitys ja hojks. Erityisillä lapsilla on veo-aikaa tuplaten tehostetun tuen lapsiin verrattuna. Tuki ei joka tapauksessa tunnu riittävältä vaikka erityisen tuen lapsia minulla on tällä hetkellä noin 5 ja tehostettuja noin 20. Pulmat ovat niin moninaisia, että lapset hyötyisivät enemmän mikäli voisin olla heidän tukenaan joka päivä sen sijaan, että tapaan sen noin 5 lasta/päivä kerran viikossa. On hyvinkin väärin, että seuraavan vuoden budjetointi tapahtuu marraskuussa, kun budjettia tarvitsevat lapset astelevat hoitoon seuraavassa elokuussa. Kuinka marraskuussa 2017 voidaan tietää, tarvitseeko joku 2018 elokuussa henkilökohtaista ohjaajaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Erkka, kiitos kommentista, valitettava tilanne. Ennustajaksi olisi siis myös ruvettava: mikä on tarve vuoden päästä. Pulmallista. Mielenkiintoista kuulla kuntien käytännöistä, nämä ovat arvokkaita kokemuksia, kun pyrimme vaikuttamaan lainsäädäntöön ja kansallisiin ohjeistuksiin. Veojen määrän lisääminen on ehdottomasti yksi keskeisistä asioista lasten tuen toteutumisessa, nykyisellään moni kuvaa työtään enemmän työksi aikuisten kuin lasten kanssa. Lapsella on kuitenkin oikeus myös veon opetukseen, kun sille on tarve.

      Poista
    2. Hei, tämä kuulostaa kovin tutulta. Itsekin työskentelen pienessä kunnassa, jossa meitä veoja on kaksi ja molemmat kiertävät usemmassa päiväkodissa. On todella vaikea priorisoida ja jäsennellä omaa työtä, kun ryhmiä minulla on 9 kolmessa eri talossa (välimatkat!) ja lähes joka ryhmässä on tuen tarvetta. Erityisen tuen piirissä minulla on 6 lasta, kaikilla vahva diagnoosi taustalla. Tehostettuja ei ole ehditty edes tekemään niin paljon kuin tarve vaatisi. Lisäksi työnkuvaan kuuluu perhepäivähoidon ohjaus. Työaika ei mitenkään riitä jokaisen erityisen/tehostetun lapsen viikottaiseen tukeen, roolini on vuosi vuodelta enemmän konsultoiva ja lasten kanssa teen aina vain vähemmän. Työajasta suurimman osan vie palaverit ja oppimissuunnitelmien ym. pedagogisten asiakirjojen laatiminen. Henkilökohtaisia avustajia ei ole meillä olemassakaan, pelkästään ryhmäavustajia. Resurssit ovat todella tiukalla eivätkä ne mitenkään vastaa tuen tarvetta. Lähiesimies nostaa heti kädet pystyyn, kun olen jotakin lisätukea vaatimassa. Rahaa ei ole. Materiaalirahaa ei ole vuosiin ollut varhaiserityiskasvatuksella, vaan talojen rahoista pitäisi osata ruinata. Kyllä tämä aika puuduttavaa välillä on.

      Poista
  3. Hei, meidän kunnassamme siirryttiin kolmiportaiseen tukeen syksyllä 2017 myös varhaiskasvatuksessa, juurikin tuon taulukon mukaisesti. Veot laativat lisäksi kaikista mahdollisista yleisen tuen menetelmistä listan, joka tukee kasvattajia sopivan tuen löytämisessä, miettimisessä onko jokin keino mitä ei olla käytetty vielä jne. Tukitoimet otettu heti tarvittaessa käyttöön, ilman diagnoosin tai lisäresurssien odotteluja. ��

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit